Genetiikan sanastoa

Kiitos ideasta Ida-Emilia Kaukoselle!

Kromosomi - DNA:sta ja histoniproteiineista koostuva rihma (kromatiini), joka sisältää pääosan solun geenistöstä. Kromosomissa DNA on kiertynyt proteiinihiukkasten ympärille. Mitoosissa (solun jakautuminen) ja meioosissa (sukusolujen syntyprosessi) kahdentunut kromosomi kiertyy tiukaksi, X:n muotoiseksi sykeröksi, jollaisena se useimmiten kuvataankin. Undulaatilla on 26 kromosomia somaattisissa soluissaan, mutta sukusoluissa (munasolut ja siittiöt) on vain puolet tästä, eli 13. Undulaatti saakin puolet kromosomeistaan isältään ja puolet äidiltään. Undulaattien ja muiden lintujen kromosomeista käytetään merkkejä Z ja W erotukseksi ihmisten kromosomeista. Z vastaa ihmisten X-kromosomia ja W ihmisen Y-kromosomia.

DNA (eli deoksiribonukleiinihappo) - Sisältää tiedon jonkin proteiinin valmistamisesta, joka vaikuttaa esim. linnun höyhenen väriin tai muotoon. DNA koostuu nukleotideistä, joita ovat adeniini (A), tymiini (T), guaniini (G) ja sytosiini (C). Adeniini ja tymiini sekä guaniini ja sytosiini muodostavat emäsparit. Vieressä olevassa kuvassa näet, miten nämä emäsparit asettuvat toisiinsa nähden DNA juosteessa. D= DNA:n sokeriosa deoksiriboosi ja P= on fosfori.

Tässä on on kuva DNA:n emästen molekyylirakenteesta.

   

Geeni - DNA:ssa sijaitseva osa, joka sisältää tiedon jonkin proteiinin tai RNA:n rakenteesta, joka vaikuttaa esimerkiksi linnun väriin. Perinnöllisyyden yksikkö.

Proteiinisynteesi - DNA:ssa olevan geenin informaation tulkinta ja sen mukaisen proteiinin valmistaminen. Proteiinisynteesin proteiini vaikuttaa jonkin ominaisuuden ilmentymiseen yksilössä. Esim. siipikuviointi tai perusväri.

Alleeli - Geenin vaihtoehtoiset muodot, jotka sijaitsevat samassa lokuksessa. Esim. perusvärin eri alleeleja ovat: sininen ja vihreä väri.

Multippelit alleelit - Samasta geenistä on useampia kuin kaksi alleelia. 

Lokus - Geenin paikka kromosomissa.

Homotsygootti - Samanperintäinen. Samassa lokuksessa olevat alleelit ovat samanlaiset.

Heterotsygootti - Eriperintäinen. Samassa lokuksessa olevat alleelit ovat erilaiset.

Dominoivat alleelit - Heterotsygottisessa yksilössä esille tuleva ominaisuus ja sen aiheuttama alleeli.

• (1 tek.) = dominoiva alleeli on linnussa yksinkertaisena, eli peritty vain toiselta vanhemmalta, heterotsygootti. Englanniksi SF (single factor). 
• (2 tek.) = dominoiva alleeli on linnussa kaksinkertaisena, eli peritty molemmilta vanhemmilta, homotsygootti. Englanniksi DF (double factor)

Puoliksi dominoivat geenit - (eng. incomplete dominant tai semi-dominant): spangle, violetti, Australian kirjava, Hollannin kirjava. Puoliksi dominoivien geenien fenotyypit (eli ilmiasut) ovat erilaset riippuen siitä, onko geeni peritty vain toiselta vai molemmilta vanhemmilta.

Yhteisvallitsevasti dominoiva - (eng.co-dominant): keltanaamio mut.2 ja goldenface verrattuna keltanaamio mut.1:n sekä valko-ja keltasiipi verrattuna harmaasiipeen. Tämä on siis mahdollinen vain kahden multippelin alleelin välillä, jotka sijaitsevat samassa lokuksessa. Kun linnulla on kaksi tällaista multippelia alleelia, esim clearwing- ja harmaasiiven-alleelit, se on fenotyypiltään näiden kahden välimuoto, tummennettu harmaasiipi (clearwing harmaasiipi).

Resessiiviset alleelit - Heterotsygoottisessa yksilössä peittyvä ominaisuus ja sen aiheuttava alleeli, jonka vaikutuksesta dominoiva alleeli peittää. Resessiivinen alleeli tulee yksilössä esiin vain, kun se on siinä homotsygottisesti.

Supuolisidonnaiset alleelit - Nämä alleelit sijaitsevat Z-sukupuolikromosomissa (ihmisen X-kromosomi). Koiras undulaatit ovat tyyppiä ZZ (XX) ja naaraat ZW (XY) (ihmisillä tämä on toisin päin). Tämä tarkoittaa sitä, että naaraiden tarvitsee periä vain isältään jokin sukupuolisidonnainen alleeli ja se tulee naaraan ilmiasussa heti näkyviin, mikäli se on perinyt kyseisen alleelin. Koiraiden täytyy periä molemmilta vanhemmilta sukupuolisidonnainen alleeli, jotta se tulisi niissä ilmi. Naaraat eivät voi kantaa tätä alleelia piilevänä, mutta koiraat voivat.

• Y/(X,Z) = sulkujen sisällä olevat geenit X ja Z, ovat geenejä, joita lintu kantaa piilevänä, eli nämä geenit eivät näy linnun ulkoasussa. Näitä on melko vaikea määrittää. Y on fenotyypin väritys.

Fenotyyppi - Linnun ilmiasu, väritys.