Anatomia

Silmät

Undulaatin silmässä on useilla värimuunnoksilla nähtävissä valkoinen rengas, jonka keskellä on pyöreä musta alue. Valkoista aluetta sanotaan iiris-renkaaksi ja mustaa pupilliksi. Iiris-renkaan väri voi vaihdella värimuunnoksesta riippuuen valkoisesta mustaan ja punertavaan. Pupilli puolestaan voi olla musta, tummanruskea tai punainen.

Silmän ylemmän ja alemman luomen lisäksi, undulaatilla on kolmas sisempi luomi (eng. nictitating membrane), joka löytyy myös matelijoilta. Sisempää luomea on vaikeampi havaita sen läpinäkyvyyden takia. Sen sulkeutumistapa poikkeaa myös ylä- ja alaluomesta, sillä se sulkeutuu sekä aukeaa pystysuorasti vasemmalta oikealle.

Undulaateilla on eliömaailman parhaasta päästä oleva näkö. Undulaattien näköä sanotaan tetrakromaattinen värinäöksi (nelivärinäkö) eli niillä on silmässään neljä erilaista väriä aistivaa tappisolua (punainen, sininen, vihreä ja UV). Tämän takia undulaatit näkevät enemmän värejä kuin ihmissilmä, joka on trikromaattinen (kolmivärinäkö). Undulaatit pystyvät siis UV:tä aistivien tappisolujen avulla näkemään myös UV-valoa, minkä ansiosta ne näkevät myös sen eri värisävyt. Vihreiden undulaattien höyhenpuvussa päälaessa ja poskilaikuissa on fluoresoivia aineita, mikä saa nämä alueet hohtamaan UV-valossa vaaleankellertävinä ja poskilaikut violetinvivahteisina. Lintulampun UV-valossa tämä ei tule selkeästi esille, koska se sisältää myös näkyvän valon aallonpituutta. Hohdon näkemiseen tarvitaan ns. mustavalo, josta tulee vain UV-valoa. Sinisillä valkomaskisilla linnuilla hohtoa ei ole päälaessa, koska niillä ei erity keltaista psitasiinia höyheniin. Tämän hohteen on todettu Australian yliopiston Queenslandin tutkimuksessa vaikuttavan parin valintaan.