Englantilainen undulaatti
Historiaa
Englantilainen
muunnos syntyi nimensä mukaan Englannissa. Englantilainen
undulaattien kasvattaja Ken Farmer halusi saada undulaattien
kaulapilkut ja maskin isommiksi, ja jalosti monta sukupolvea
omia lintujaan, kunnes sai haluamansa näköisen
yksilön. Pian tämä uusi muhkeampi undulaatti
levisi koko Englantiin ja sieltä Eurooppaan. [1]
Väritys
Yleensä
englantilaiset undulaatit ovat
väritykseltään normaaleja tai
kaneleita vihreällä, sinisellä,
harmaanvihreällä tai harmaalla
perusvärillä, mutta niitä löytyy
myös inovärisinä, Australian
kirjavina ja spangle-kuvioisina. Muilla
värityksillä englantilaista undulaattia on vaikeampi
löytää, vaikka ei sekään
ole mahdotonta.
Ulkonäkö
Englantilainen
on kooltaan normaalia undulaattia huomattavasti kookkaampi ja
pään höyhenet saattavat joskus
peittää jopa lähes kokonaan undulaatin
silmät. Suuren kokonsa vuoksi näiden lintujen on
raskaampi lentää, ja lentomatka
jääkin yleensä lyhyemmäksi kuin
normaaalinkokoisten undulaattien. Kaulapilkut ovat valtavat verrattuna
normaali-undulaatin kaulapilkkuihin. Yleensä
kaulatäpliä on myös enemmän kuin 6,
joskus jopa koko kaula saattaa olla mustana näistä
täplistä.
Keskellä
on harmaa englantilainen undulaatti ja sivuilla kaksi normilintua.
Hinta
Hinnaltaan
englantilaiset undulaatit ovat 55-100 e riippuen
eläinkaupasta ja kasvattajasta. Ulkomailla, etenkin
Englannissa, englantilaisten hinnat ovat huomattavasti
alhaisemmat kuin Suomessa, sillä
siellä näitä lintuja ja niiden
kasvattajia on enemmän. Minusta sopiva hinta
normaalista perusvihreästä tai harmaasta
yksilöstä Suomessa on 60 e.
Näyttelyissä
Tätä
englantilaista muunnosta sanotaan myös Show-undulaatiksi,
koska sitä käytetään
Englannissa näyttelyissä. Jos linnulla on
kaulatäpliä enemmän kuin 6 (3 molemmalla
puolella), se trimmataan näyttelyä varten
nyppäisemällä pinseteillä
ylimääreiset täplät pois.
Näyttelyitä varten lintu tarvitsee oman pienen
näyttelyhäkin, jotta tuomareiden olisi helppo
tarkkailla sitä. Suomessa ei järjestetä
tällä hetkellä näyttelyitä
englantilaisille undulaateille.
Ihanteellinen
näyttelylintu
- Hyvä ryhti, lintu istuu orella noin 30:n
asteen kulmassa suorasta.
- Pyrstön pituus linnun koko pituudesta on
noin 35 %:a.
- Otsaan ei ole "vuotanut" kuviointia, vaan se on
puhdas.
- Jaloissa pitäisi olla kaksi varvasta eteen
päin ja kaksi taakse päin, kun lintu istuu orrella.
- Siivet eivät saisi
ylitää toisiaan, vaan niiden pitäisi kulkea
suorassa linjassa.
- Iso ja muhkea maski sekä isot kaulapilkut,
riippumatta siitä mistä kulmasta lintua katsoo.
- Molemmissa silmissä tulee olla valkoinen
iiris-rengas (poikkeuksena DEC ja resessiivinen kirjava).
- Perusvärin ja kuvioiden tulee olla
värimunnoksen mukaiset.
Pisteytys (huom. tiedot otettu
australialaisten tietojen mukaan)
- Ruumiin
rakenne - max. 60 pistettä (Pituus, tasapaino,
kunto, pään koko ja muoto sekä maskin leveys
ja syvyys.)
- Väritys
- max. 25 pistettä (Perusvärin syvyys väriin
kuuluvalla tavalla.)
- Kuviot
- max. 15 pistettä (Kuviointi väriin kuuluvalla
tavalla.)
Alla kuva
näyttelyssä voittaneesta clearwingista palkintoineen
näyttelyhäkissä. [3]
Kuva: Brasea
Jalostuksen
haitat » Feather duster
Feather
duster ilmenee lähes yksinomaan Englannissa jalostetuissa
näyttelylinnuissa. Lähes aina parhaimmat
näyttelylinnut tulevat suvuista, joissa esiintyy feather
dustereita.
Normaaleihin
höyheniin verrattuna feather dusterin höyhenet ovat
kiharat ja kasvavat loputtomasti. Tämän
tyyppisten höyhenten takia feather duster ei pysty
lentämään eikä liikkumaan
kunnolla. Useimmat feather dusterit kuolevat 4-8 kuukauden
ikäisinä, mutta voivat hyvässä
hoidossa elää vuodenkin ikäisiksi.
Kasvattajat
ajattelevat tämän mutaation johtuvan
geneettisestä virheestä linnun
resessiivisessä geenissä, joka vastaa
höyhenten kasvun säätelystä,
feather duster periytyisi näin ollen siis
resessiivisesti. [2]
Kuva: Kjell
Olsen
Lähde:
[1]
FinAviary: Undulaatin lajiesittely
»
[2] Feather Duster »
[3] B.B.C
Community Forums Budgerigar
FAQs »
