Undulaatin hankinta
Ennen
kuin päätät ostaa undulaatin, on sinun
hyvä pohtia, riittääkö sinulla
aikaa sille ja mihin voisit viedä linnun hoitoon lomamatkan
ajaksi. Linnun kanssa on seurusteltava ja sille on
järjestettävä virikkeitä.
Häkki on siivottava säännöllisesti
ja undulaattia on ruokittava monipuolisesti. Matkalle
lähtiessä on linnulle hankittava hoitaja tai
hoitopaikka. Jos aikoo pesittää lintuja, tulee
siitä paljon lisää vastuuta ja vaivaa.
Linnun sairastuessa se on vietävä tarvittaessa
eläinlääkärin hoitoon ja sille on
hankittava ehkä lääkkeitä. [2]
Vaikka undulaatit
eivät ole lemmikkilinnuista
äänekkäimpiä, silti kaksi
undulaattiakin saa aikaiseksi melkoisesti
ääntä. On hyvä ottaa myös
huomioon, että undulaatti on parvilintu ja tarvitsee
ehdottomasti lajitoverin. Undulaattia ei saisi kokaan
pitää yksin. Mitä enemmän
linnuilla on lajitovereita sitä onnellisempia ne ovat.
Tässä
on video, missä tulee aika hyvin esille, minkälaisia
lemmikkejä undulaatit ovat:
Mistä
undulaatti?
Undulaatin
hankkiminen ei ole vaikeaa, sillä niitä
löytyy lähes jokaisesta eläinkaupasta. Kesyn
undulaatin saa kaikista varmimmin kasvattajalta, jolloin linnun
ikä ja alkuperä ovat tiedossa. Kasvattaja pystyy
yleensä antamaan myös hoito-ohjeita sekä
kertomaan linnun sukutaustasta. Eläinkaupan linnutkin saa
kesyksi, kun sen eteen viitsii nähdä
vähän vaivaa. Undulaattien hinnat vaihtelevat 25-50
euron välillä. Kasvattajilla on yleensä
halvemmat hinnat. Hintaan vaikuttaa suurimmaksi osaksi linnun
väritys sekä joskus myös ikä.
Englannissa jalostetut näyttelylinnut ovat sitten jo
vielä kalliimpia, niiden hinta voi olla 55-100 euroa riippuen
linnun väristä, normaalit vihreät ovat
yleensä halvimpia. Undulaattien
kasvattajia »
Kun
olet löytänyt haluamasi linnun,
sinun
on hyvä tarkkailla sitä vielä. Terve lintu
on pirteä, liikkuu ja ääntelee.
Silmät ovat kirkkaat ja avoimet, eikä hengitys rahise
tai sieraimista valu nestettä. Höyhenpeite
on puhdas ja sileä, etenkin peräaukon tulee olla
siisti ja puhdas. Sairas lintu on apaattinen ja nuokkuu
höyhenet pörhöllään.
Terveetkin linnut tarvitsevat kyllä ajoittain pienet nokoset,
mutta viimeistään häiritessä niiden
pitäisi piristyä. Normaali terve undulaatti, joka ei
siis ole käsikesy, ei anna ottaa
itseään kiinni. Laajoja
höyhenettömiä alueita ei saisi
myöskään olla näkyvissä.
Tarkista myös ettei vahanahassa ole kohoumia ja suuria
aukkoja, mitkä ovat merkkejä
kalkkijalkapunkeista. Jos linnun siipi roikkuu jotenkin ihmeellisesti
verrattuna muihin lintuihin, on linnulla luultavasti siivessä
murtuma.[1]
Lähde:
[1] SPY
»
[2] Undulaatti.com»