Crested

  • Silmät: Riippuu värimuunnoksesta.
  • Poskilaikut: Riippuu värimuunnoksesta.
  • Kuviointi: Riippuu värimuunnoksesta.
  • Pyrstö: Riippuu värimuunnoksesta.
  • Periytyminen: Osin dominoiva.
  • Otsahöyhenet:
    Full crestedillä töyhtö on muodostunut ympyränmuotoisesti crested-undulaatin päähän.
    Half crestedillä töyhtö on muodostunut otsaan puoliympyrän muotoisesti.
    Tuftilla on vain muutama höyhen on taipunut otsalta töyhtömäisesti.
  • Selkähöyhenet: Hagoromolla muodostaa ylöspäin nousevat "helikopterit".

Ensimmäinen Crested eli töyhtöpäinen undulaatti syntyi vuonna 1939 Englannissa ja Kanadassa. Crested kuuluu harvinaisten mutaatioiden joukkoon, eikä tätä muunnosta löydy Suomesta.

Normaaleilla undulaateilla pään höyhenet menevät siististi ja ihonmyötäisesti, mutta töyhtöpäisillä crested undulaateilla pään höyhenet nousevat otsalta ylöspäin muodostaen päähän ikään kuin tupsun tai töyhtön, joka voi näyttää myös tukalta. Töyhtössä olevat höyhenet ovat pidempiä kuin undulaatin höyhenet yleensä. Crested undulaatin töyhtötyyppejä on kolmea eri tyyppiä: Full crest (töyhtö ympyränmuotoisesti), Half crest (töyhtö puoliympyränmuotoisesti) jalostus Tuft (tupsumainen töyhtö).

Crested-geenin periytyminen

Crested-geeni periytyy puoliksi dominoivasti ja se kuuluu myös letaaligeeneihin sillä linnuilla, joilla on crested-geeni, on 48% mahdollisuus kuolla ennen syntymää. Crested-geeni ei toimi samalla tavalla kuin normaalit dominoivat tai resessiiviset geenit. Ei-crested-undulaatti, jonka toinen vanhemmista on crested, voi tai ei voi saada crested jälkeläisiä, riippuen geenin toiminnasta linnussa. Näitä yksilöitä kuitenkin käytetään paljon crested-undulaattien kasvatuksessa.

  1. Crested X Crested tuottaa 70% crested-lintuja.
  2. Crested X Normaali, jonka toinen vanhemmista crested, tuottaa 40% crested-lintuja.
  3. Crested X Normaali tuottaa 10% crested-lintuja.

Kaikista yllä olevista risteytyksistä eri töyhtötyyppejä tulee seuraavasti:

  • 15% (n. 1/7) full crested
  • 30% (n. 2/7) half crested
  • 55% (n. 4/7) tuft

Jos siis omistaisit yhden tuft crestedin ja risteyttäisit sen normaalin undulaatin kanssa olisi sinulla 10%:n mahdollisuus saada crested-undulaatti ja 55 %:n todennäköisyydellä sen töyhtötyyppi olisi tuft. Tällöin 70:stä poikasesta crested-lintuja olisi n. 7 ja näistä n. 4 olisi tuft, n. 2 half crested ja n. 1 full crested.

Jos taas risteytettäisiin crested ja normaali undulaatti, jonka toinen vanhemmista on crested, olisi 40%:n mahdollisuus saada crested-undulaatti. Tässä risteytyksessä 18:sta poikasesta crested-undulaatteja olisi n. 7 ja näistä eri töyhtötyyppejä olisi n. 4 tuft, n. 2 half crestd ja n. 1 full crested.

Kahden normaalin risteytyksessä, jossa toisen toinen vanhemmista on ollut crested, on crested poikasten mahdollisuus todella pieni.

Crested-undulaatin huonot puolet

Crested-linnuilla on todettu:
  • lihasvapinaa
  • huonoa koordinointikykyä lentäessä
  • poikkeavaa parittelukäyttäytymistä
  • poikkeava päänasento
  • poikkeavaa pyöriminen ympyrää häkin pohjalla.

Crested-naaraat, joilla on crested-geeni molemmilta vanhemmilta, saavat keskimäärin vähemmän poikasia ja munien koko on keskimääräistä pienempi.

Japanin crest eli hagoromo

Japanin crested on nimensä mukaan syntynyt Japanissa kahdelta crested-undulaatilta. Nykyään mutaatiosta käytetään hyvin usein nimeä hagoromo. Japanin crested-linnulla siipien höyhenet ovat kasvaneet ympyränmuotoisesti ylöspäin, näitä siipityyppejä sanotaan helikoptereiksi. Japanin crested-linnun pään höyhenet voivat olla mitä tahansa crested tyyppiä (half, full ja tuft) tai olla ilman pään höhyniin vaikuttavaa crested-ominaisuutta.

Lähde: MUTAVI: Crest: A Subvital Character in the Budgerigar »