~ Genetiikan ihmeitä ja värimuunnosten kauneutta ~

Etusivu ¦ Undulaattini ¦ Tietoa undulaateista ¦ Genetiikka ¦ Värimuunnokset ¦ Poikaset ¦ Kuvia ¦ Linkit  ¦ Sivukartta

 

Ino (lutino ja albino)

  • englanti: Ino
  • ruotsi: Ino

Standardin mukainen ino

  • silmät: punaiset
  • poskilaikut: valkoiset
  • poskitäplät: ei poskitäpliä
  • perusväri: valkoinen tai keltainen, perusvärissä ei saisi olla sinertävää tai vihertävää hohdetta, tämän näkee parhaiten kirkkaassa päivänvalossa
  • kuviointi: ei kuvioita
  • pyrstö: valkoinen


  

0.2 Sininen ino (albino)    

   0.1  Vihreä ino (lutino)

Ulkonäkö

Albinoja ja lutinoja sanotaan yhteisnimellä inoiksi. Lutinot ovat oikeammin vihreitä inoja ja albinot sinisiä inoja.  

Albinon höyhenet ovat kauttaaltaan puhtaan valkoiset ja lutinon puhtaan keltaiset. Inojen silmät ovat punaiset, jalat vaaleanpunaiset, nokka keltainen, lisäksi lutinoilla on poskissaan vielä valkoiset poskilaikut. Jos valkoisella tai keltaisella linnulla on mustat silmät, se on joko mustasilmä (dark-eyed clear=DEC), tupla spangle (näillä koirailla sininen vahanahka) tai monen eri värimuunnoksen yhteistulos eikä ino. Koiraiden vahanahka on aikuisena roosanvärinen kaikilla inoilla ja myös mustasilmillä.

Jos albino lintu on keltanaamio, se on kokonaan vaaleankeltainen, jolloin maskin väri on levittäytynyt koko ruumiiseen, mutta voimakkaimmin maskiin kuin muuhun kroppaan.


Periytyminen

Inot periytyvät resessiivisesti sukupuolisidonnaisesti. Ino alleeli sijaitsee Z-sukupuolikromosomissa (ihmisen X-sukupuolikromosomi), minkä vuoksi suurin osa inoista on naaraita. Inoja voi saada vain, kun isä on ino tai kantaa tätä alleelia piilevänä, mutta tällöin kaikki jälkeläiset ovat naaraita. Koiras inoja voi saada vain, kun molemmat vanhemmat ovat inoja tai kun emo on ino ja isä kantaa alleelia piilevänä. Jos risteytetään lutino ja albino, ovat kaikki jälkeläiset vihreitä inoja (lutinoita), jotka kantavat sinistä piilevänä. Tämä siksi koska lutino (vihreä ino) on dominoiva albinoon (sininen ino) nähden. En kuitenkaan suosittele kahden inon risteyttämistä keskenää.

Ino alleelista käytetään lyhennettä ino, ja tämän lokuksen oletetaan vaikuttavan tyrosinaasin kuljetukseen ja/tai pigmentti jyvästen mallintamiseen. Inoilla on kasvanut tyrosinaasin aktiivisuus ja usein niillä on näennäinen kuvio höyhenpeitteessään. Ino alleeli toimii melanosyyteissä ja eikä pysty täysin poistamaan ruskeaa eumelaniinia kaneleista, kun se esiintyy tämä kanssa (lacewing). 

Tämän geenin lokuksen tiedetään pystyvän muodostamaan multippeleja alleeleja, jotka esiintyvät mm. "takaisin" mutaatioina, kuten par-inoina tai puoli-inoina, eli pallideina (Texasin clearbody). Tämän ilmiön oletetaan johtuvan ns. "hyppivistä geeneistä", eli paikkaansa vaihtavista tekijöistä. Ino alleelin lokuksen sekvenssin on todettu olevaan hyvin suosiva tällaisten tekijöiden "hyppimiselle". Kun tekijä vaihtaa paikkaa, se jättää jälkeensä "jalanjäljen" estäen geenin palautumisen kokonaisuudessaan. Tuloksena on fenotyyppi, joka on jotain normaalin ja inon väliltä. Esimerkiksi Texasin clearbodylla siipisulkien väri vaihtelee mustasta likaisen valkoiseen, harmaaseen (ei koskaan ruskeaan).

Texasin Clearbody on yksi muunnos ino alleelista ja se periytyykin inon kanssa yhteisvallitsevasti.

Vanhemmat:

Koiras: Texasin Clearbody (/Ino) 
Naaras: Normaali 

Poikaset:
25%    Normaali (/Clearbody) koiras
25%    Normali (/Ino) koiras
25%    Clearbody naaras
25%    Ino naaras

Lisää Texasin clearbodysta


Ino crossing overissa


0.1 Sininen mutaatio 1 goldenface: ino-opaali


0.1 Sininen: ino-opaali

Crossing overissa ino voi yhdistyä opaalin tai kanelin  kanssa niin että yhdistelmä periytyy aina yhdessä ja ilmentää kaikkia värejä. Yhdistelmä ino-kaneli ja ino-kaneli-opaali tuottaa lacewingin. Lisäksi ino voi yhdistyä opaalin kanssa, jolloin tuloksena on siis ino-opaali, eli inon näköinen yksilö. Ino-opaalilla sininen heijastus höyhenistä on jakautunut samaan tapaan kuin opaaleilla.

Ino-kanelin prosenttuaalinen crossover mahdollisuus on 3 % ja ino-opaalin 33 %. On olemassa myös harvinaisia kaneli fallow lintuja, jotka muistuttavat paljon lacewingin väritystä ja nämä saattavat toisinaan sekoittua.

NSL-ino (non-sex-linked ino)

NSL-ino on täysin samanvärin kuin ino punaisine silmineen ja puhtaalla valkoisella/keltaisella perusvärillä. Tällainen alleeli ei sijaitse sukupuolikromosomissa, vaan on muutoin autosomaali resessiivinen ominaisuus. Tämän alleelin geenilokuksesta käytetään merkkiä a. Kirjain tulee englannin kielestä avian autosomal albinism, eli lintujen autosomaali albisimi, mikä tarkoittaa, että tämä albinismin muoto sijaitsee autosomissa eikä sukupuolikromosomissa. Se on siis eri kuin inoista käytetty ino, mikä tarkoittaa, että nämä ovat kaksi täysin eri mutaatiota, eikä NSL-ino ole syntynyt esim. inosta.  

NSL-inon geenilokus tunnetaan nisäkkäillä c-lokuksena, joka koodaa tyrosinaasia, kuparia sisältävää entsyymiä, joka katalysoi melaniinin muodostumista melanosyyteissä melaniin syntyvaiheen alussa. NSL-inot syntyvät, kun tyrosinaasin tuotanto on estynyt. Pigmenttisolut ovat kyllä olemassa, mutta ne eivät vain toimi.

c-lokus, joka on linnuilla nimetty a-lokukseksi, pystyy muodostamaan multippeleita alleeleja, jotka eivät fenotyypiltää ole yhtä värittömiä. Nämä pitäisi luokitella punasilmäisiksi fallow linnuiksi (Saksan fallow), joilla on harmahtavanruskeat siivet.  Alleeli vaikuttaa melanosyyteihin ja  vain melaniinin tuottoon, ei psittasiiniin. Fallowin testaamiseksi siihen, onko se alleelinen NSL-inon kanssa, suositellaan risteytettäväksi NSL inon kanssa. Jos ensimmäisessä sukupolvessa (F1) kaikki jälkeläiset ovat normaaleita (mustasilmäisiä), on kyseessä jokin muu fallow kuin Saksan fallow, joka on muunnos NSL-inosta. 

Inojen jalostus

Vihreillä inoilla ei saisi olla höyhepuvussaan vihertävää hohtoa, eikä sinisillä inoilla sinistä tai harmaata hohtoa. Nimen omaan vaaleanvihreät ja vaaleansiniset saavat näitä huonoja viher- tai sinihohtoisia inoja. Lisäksi vaaleanvihreiden vihreiden ino (lutino) jälkeläisten keltainen sävy ei ole niin voimakas, kuin tummanvihreiden jälkeläisten. 

Parhaita "hohdottomia" ja voimakkaan keltaisia vihreitä inolintuja saadaankin risteyttämällä hyvin tummia lintuja keskenään esim. tummanvihreitä, oliiveja, koboltteja ja mauveja. Sinisten inojen (albino) kohdalla saadaan inojen hohdon sävyä vaaleammaksi käyttämällä esim. dilute lintuja.

 

 Normaali Koiras

 Normaali (/ino)

 Koiras

 Ino Koiras

 Normaali Naaras

 50% Normaali

 koiras

 50% Normaali

 naaras

 25% Normaali

 koiras

 25% Normaali

 (/ino) koiras

 25% Normaali

 naaras

 25% Ino naaras

 50% Normaali

 (/ino) koiras

 50% Ino naaras

 Ino Naaras

 50% Normaali

 (/ino) koiras

 50% Normaali

 naaras

 25% Normaali

 (/ino) koiras

 25% Ino koiras

 25% Normaali

 naaras

 25% Ino naaras

 50% Ino koiras

 50% Ino naaras



Lähde:

Budgerigars Galore - Ino Budgerigar
MUTAVI

Etusivu ¦ Undulaattini ¦ Tietoa undulaateista ¦ Genetiikka ¦ Värimuunnokset ¦ Poikaset ¦ Kuvia ¦ Linkit ¦ Sivukartta

Copyright ©    Annica Haga

Kuvien, tekstien tai grafiikan kopiominen ilman lupaa kielletty.

Webdesign by Mia 2006