~ Genetiikan ihmeitä ja värimuunnosten kauneutta ~

Etusivu ¦ Undulaattini ¦ Tietoa undulaateista ¦ Genetiikka ¦ Värimuunnokset ¦ Poikaset ¦ Kuvia ¦ Linkit  ¦ Sivukartta

 

Keltanaamio

  • englanti: Yellowface (lyhennetään usein YF)
  • ruotsi: Gulmask
  • tanska: Gulmaskede
  • saksa: Gelbgesicht
  • ranska: Masque jaune

Keltanaamio mutaatioita on neljää eri alleelia (multippelit alleelit)

  • Sininen mutaatio 1 (normaalit siniset) bl1
  • Sininen mutaatio 2 (normaalit siniset), merkitään bl2
  • Keltanaamio mutaatio 1 (creamface) = Sininen mut.1 + sininen mut.2 (bl1/bl2)
  • (Eurooppalainen) keltanaamio mutaatio 2 (turquoise) ja, merkitään bly2/tq
  • Goldenface (eli Australialainen keltanaamio) (aqua), merkitään blg/aq
Keltanaamio-geenin on ajateltu pääasiassa vaikuttavan sinisiin lintuihin muuttaen normaalisti valkoisen maskin keltaiseksi. Tämä ominaisuus voi olla vain sinisissä linnuissa tuplana (homotsygoottina); vihreissä se voi olla vain yksinkertaisena (heterotsygootisti), joten vihreä lintu voi kantaa tätä geeniä vain piilevänä.

Keltamaski mutaatiossa mutaatio on ilmennyt psittasiinin tuottoon vaikuttavassa geenissä, joka mutaation ansiosta vaikuttaa vähentäen/lisäten psittasiinin tuottoa tai muodostaen erilaista pigmenttiä eri tyyppisen entsyymin muodostumisen myötä. Eri alleelit vaikuttavat puolestaan erilailla keltaisen pigmentin (psittasiini) määrään ja leviämiseen sinisen linnun maskiin ja kroppaan. Jos linnulla on samaa alleelia kaksi, eli sen suhteen homotsygootti, vähenee keltaisen värin voimakkuus. Keltaisen värin voimakkuutta vähentävät myös muut pigmenttiä alentavat tekijät, kuten ino, harmaasiipi ja dilute.

Keltanaamio mut. 1 on keltanaamioista yleisin, toisiksi eniten on mut.2:sta ja goldenface on näistä harvinaisin. Saksassa keltanaamio mut. 1 on EGG 1 ja keltanaamio mut. 2 on EGG 2.


Sininen mutaatio 1 (bl1) ja sininen mutaatio 2 (eli keltanaamio mut.1) (bl2)

Sininen mutaatio 1 on mutatioitunut versio vihreiden lintujen keltaista pigmenttiä tuottavasta geenistä, ja tuottaa tästä jonkin verran erilaista entsyymiä. Sininen mut.1 on puutteellinen ja sen takia keltaista väriä ei muodostu (vaikka itse entsyymiä muodostuukin), jolloin tuloksena on sininen lintu valkoisella maskilla.

Sininen mutaatio 2 muodostaa mut.1:n tavoin puutteellista entsyymiä, mikä saa linnun näyttämään siniseltä valkoisella maskilla. Sinisen mut.1 ja mut.2:n entsyymit eroavat toisistaan kuitenkin siinä määrin, että niiden yhteisvaikutus on erilainen. Kunkin mutaation suhteen homotsygootit (bl1/bl1 ja bl2/bl2) voivat muodostaa vain yhtä entsyymiä, mutta näiden kahden heterotsygootti versiolla (bl1/bl2) voi muodostua molempia entsyymejä ja näiden sekamuotoja, jotka puolestaan saavat aikaiseksi keltanaamio mut.1:nä tunnetun vaaleankellertävän maskisen sinisen linnun. Ns. sekamuotoinen entsyymi on toimiva, mutta toimii hyvin heikosti, minkä takia tällaisen linnun maskissa keltaista onkin vain heikosti. Tässä tapauksessa kumpikaan alleeli ei dominoi toista, vaan väri on molempien alleelien yhteisvaikutuksen tulos.

Standardin mukainen heterotsygootti keltanaamio mut. 1

  • silmät: mustat valkoisella iiris-renkaalla
  • poskilaikut: violetit tai tummansiniset
  • poskitäplät: 6 kpl väriltään mustat
  • perusväri: voimakkaan sininen, maski keltainen
  • kuviointi: musta, kuvioiden joukkoon on saattanut huuhtoutua hieman kellertävää väriä, mutta mitä vähemmän keltaista on muualla kuin maskissa sitä parempi keltanaamio on kyseessä
  • pyrstö: tummansininen

Keltanaamio mutaatio 1 (eli bl1/bl2)

 
 (vas.) 0.1 Vaaleansininen keltanaamio mut. 1: normaali
           0.1 Koboltti violetti keltananaamio mut.1: spangle harmaasiipi 
  (oik.) 0.1 Vaaleansininen keltanaamio mut.2 (saattaa olla myös lintu, jolla keltanaamio mut.1 alleeli ja keltanaamio mut.2 alleeli): resessiivinen kirjava FBC-harmaasiipi

Keltanaamio mut.1 aiheutuu edellä kerrotussa tekstissä siis kahden eri entsyymiä tuottavan alleelin vaikutuksesta, jotka ovat viallisia, mutta yhdessä muodostavat heikosti toimivan entsyymin, ja siis keltaista pigmenttiä.

Keltanaamio mut.1 on väistyvä keltanaamio mut.2:een ja goldenfaceen nähden. Yhteisvaikutus kuitenkin keltanaamio mut.2:n tai goldenfacen kanssa, on kuitenkin näistä poikkeava.

Keltanaamio mutaatio 2 (turkoosi)


(vas.) 1.0 Koboltti keltanaamio mut.2 (oik.) 1.0 Vaaleansininen violetti (goldenface keltanaamio mut.2?): opaali FBC-harmaasiipi          

Keltanaamio mutaatio 2 tunnetaan englannin kielessä nykyisin paremmin  turquoise nimellä, eli suomennettuna turkoosi.

Keltanaamio mut.2 muistuttaa paljon homotsygoottia goldenfacea lintua, jolla keltainen on voimakkaasti, ja siniseen mut.1 yhdistettynä väri on laajasti levinnyt rintaan muuttaen sen vihreäksi. Keltanaamio mut.2 maski on erittäin keltainen ja paikoin se on valunut selkeinä laikkuina rintaan, siipiin ja selkään. Ero goldenfaceen on se, ettei keltainen väri ole yhtä voimakas kuin goldenfacella.

Keltanaamio mut.2 alleeli tuottaa erilaista oman tyyppistä keltaista pigmenttiä, joka yhdistettynä siniseen mut.1:ee tuottaa yliaktiivisesti keltaista pigmenttiä ja värjää lintua vihertäväksi. Goldenface alleelin kanssa syntyy homotsygoottia goldenfacea muistuttavan värinen yksilö, koska entsyymit toimivat ja tuottavat keltaista pigmenttiä, mutta eivät liikaa.

Homotsygootilla keltanaamio mut.2:lla keltaista väriä on vähemmän, jolloin sen maski ei ole yhtä voimakkaan keltainen eikä kropassa ole yhtä voimakkaan vihreitä alueita. Keltaista pigmenttiä jokseenkin saman verran kuin heterotsygootilla keltanaamio mut.1:llä, mutta kuitenkin jonkin verran enemmän maski siis säilyy mut.1:een nähden voimakkaana.


Keltanaamio mut.2 dominoi mut.1 alleelia, mutta on väistyvä goldenface alleeliin.

Goldenface (aqua)

Nuori 1.0 ja vanha 0.1 Vaaleansininen (sininen mut.1) goldenface: opaali


1.0 Vaaleansininen (sininen mut.1) goldenface: opaali (ilman salamaa), sama lintu kuin yläkuvan nuori lintu. Goldenface voi siis olla aikuisena näinkin vihreä, kun se yhdistetään siniseen mutaatio 1:een.

Goldenface on alunperin brittiläinen mutaatio, mutta alkuperäinen mutaatio tästä on tiettävästi hävinnyt. Nykyinen muoto on jalostettu brittiversiosta Australiassa, minkä takia mutaatio tunnetaan myös Australian keltanaamiona. 

Goldenface poikaset ovat ennen sulkasatoa kaikista sinisemmän värisiä, jolloin ne tunnistaakin helposti sinisiksi keltamaskeiksi. Väri kuitenkin vihertyy iän ja sulkasatojen myötä. Kuvittelisin tämän johtuvan siitä, että psittasiinin tuotanto käynnistyy voimakkaammin ehken hormonien toimesta, tai psittasiinin tuoton aktiivisuus muuten lisääntyy vasta poikasen kasvettua. Keltanaamioista goldenfacella muodostuu keltaista pigmenttiä muodostavaa entsyymiä keltanaamio alleelleista aktiivisimmassa muodossa, vaikkakaan ei yhtä aktiivisena kuin vihreillä, eli linnuilla, joilla keltainen pigmenttiä ja siitä syntyvä vihreä väri ei ole erillisen mutaation aikaan saama. Goldenface dominoi keltanaamio mut.2.

Homotsygootit goldenfacet

Ainoastaan homotsygootit goldenfacet vastaavat sitä, millaiseksi goldenface on alunperin määritelty ja mistä nimityskin juontaa. Homotsygootilla goldenfacella keltaista väriä on voimakkaasti vain maskissa ja päälaella sekä vaihtelevilla asteilla pyrstön tyvessä saaden sen näyttämään vihreältä. Aikuisella vihreitä laikkuja voi löytyä sieltä täältä ympäri ruumista, mutta perusväri säilyy sinisenä.


Heterotsygootit goldenfacet

Sininen mutaatio 1 + goldenface (bl1/blg)


0.1 Vaaleansininen (sininen mut.1) goldenface: opaali (salamalla)

Linnulla, jolla on molemmat yllä olevat alleelit muodostuu molempia entsyymejä: ei-aktiivista sinisen mut.1 entsyymiä ja melko aktiivista goldenface entsyymiä, sekä näiden kahden yhdistelmäentsyymiä, joka toimii todella aktiivisesti.  Tällaisilla linnuilla keltainen on levinnyt laajimmalle yhdistelmäentysyymin keltaisen pigmentin ylituoton takia, mikä saa linnun näyttämään vihreältä.  Sinistä väriä on näkyvissä kaikista selkeimmin pyrstössä, takapuolessa, siiven alla ja jalkojen seudulla. Englannin kielessä tällaista väriä nimitetään parblueksi.

Nämä kaksi alleelia näyttävät siis täydentävän toisiaan entsyyminen toiminnan suhteen ja voidaankin olettaa, että mutaatiot näiden eri alleelien kohdalla ovat tapahtuneet geenin eri päissä.

Goldenfacen jalostuksessa pyritään välttämään tällaista yhdistelmää, koska tällöin tuloksena on vihreä lintu eikä standardien mukainen sininen keltamaskinen goldenface.

Sininen mutaatio 2 + goldenface (bl2/blg)

  
Koboltti goldenface (sin. mut.2): resessiivinen kirjava

Myös linnulla, jolla on sinisen mut.2 ja goldenface alleelit, muodostuu näiden molempien alleelien entsyymejä sekä näiden kahden yhdistelmäentsyymiä. Homotsygoottiin goldenfaceen nähden tällaiset linnut eivät kuitenkaan ole yhtä keltaisia, joten yhdistelmäentsyymi ei toimi tähän verrattuna kovin hyvin. Sininen mut.2 tekee värin voimakkuudesta vaaleamman ja goldenface levittää väriä laajemmin linnun ruumiiseen, mutta säilyttää sinisen värin.

Sininen ino (eli albino) keltanaamio 


0.1 (nuori) Sininen goldenface: ino-opaali

On kokonaan vaaleankeltainen, jolloin maskin väri on levittäytynyt koko ruumiiseen. Keltaisen värin voimakkuus vaihtelee eri keltanaamio alleelin mukaan.

Vihreä lintu, jolla keltanaamio piilevänä

1.0 Vihreä violetti: normaali (/keltanaamio mut.1), tämän linnun on todettu pesinnässä saavan keltanaamiosia poikasia, jolloin on siis varmistunut sen kantavan perimässään keltanaamiota piilevänä.

Vihreistä linnuista voi toisinaan erottaa niiden kantavan keltanaamio mutaatiota perimässään piilevänä. Toisinaan tämä on kuitenkin vaikeaa, sillä vihreissäkin linnuissa on eroja maski värin kylläisyydessä, toisilla maski on syvemmän keltainen kuin toisilla riippumatta mahdollisesta piilevästä keltanaamiosta.


Risteytysesimerkkejä:

bl   = sininen
bl
= keltanaamio mut.1
bl
= keltnaamio mut.2
blg = goldenface

Goldenface ja keltanaamio mut.2 dominoivat keltanaamio mut.1:stä. Goldenface puolestaan dominoi keltanaamio mut. 2:sta. 
Keltanaamio mut.1 dominoi sinistä.

Käytetään englanin kielestä lyhenteitä SF (single factor) heterotsygootista yksilöstä ja DF (double factor) homotsygootista yksilöstä.
 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 

Vanhemmat:
SF Keltanaamio mut. 2  (bl2/bl)
SF Keltanaamio mut.1 (bl1/bl)

Poikaset:
25% SF Keltanaamio mut.1 (bl1/bl)
25% SF Keltanaamio mut.2 (bl2/bl)
25% Sininen (bl/bl)
25% SF Keltanaamio mut.2 (/SF keltanaamio mut.1) (bl2/bl1)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 

Vanhemmat:
SF Goldenface (blg/bl)
SF Keltanaamio mut. 1 (bl1/bl)

Poikaset:
25% SF Keltanaamio mut. 1 (bl1/bl)
25% SF Goldenface (blg/bl)
25% Sininen (bl/bl)
25% SF Goldenface (/SF keltanaamio mut.1) (blg/bl1)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Vanhemmat:
Sininen (bl/bl)
SF Goldenface (/SF keltanaamio mut.1) (blg/bl1)

Poikaset:
50% Goldenface (blg/bl)
50% Keltanaamio mut. 1 (bl1/bl)
 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Vanhemmat:
SF Keltanaamio mut. 1 (bl1/bl)
SF Goldenface (/SF keltanaamio mut. 2) (blg/bl2)

Poikaset:
25% SF Goldenface (blg/bl)
25% SF Goldenface (/SF keltanaamio mut.1) (blg/bl1)
25% SF Keltanaamio mut. 2 (bl2/bl)
25% SF Keltanaamio mut. 2 (/SF keltanaamio mut. 1) (bl2/bl1)


Lähde:

» Gene function in Yellowface Budgerigars
» Ghalib Al-Nasser: Yellowface blue Budgerigars


Etusivu ¦ Undulaattini ¦ Tietoa undulaateista ¦ Genetiikka ¦ Värimuunnokset ¦ Poikaset ¦ Kuvia ¦ Linkit  ¦ Sivukartta

Copyright ©     Annica Haga

Kuvien, tekstien tai grafiikan kopiominen ilman lupaa kielletty.

Webdesign by Mia 2006