Lacewing
- ranska: ailes en dentelle (=
pitsisiipi)
Kuva © Darwin's
Budgies
(Klikkaa kuva
isommaksi!)
0.1 Sininen: opaali-lacewing emo
0.1 Vihreä: opaali-lacewing
0.1 Englantilainen keltainen ja
0.1 valkoinen opaali lacewing.
Ensimmäinen
lacewing syntyi Englannissa vuonna 1946. Lacewing on oikeastaan
kaneli-ino, sillä Lacewing on syntynyt sukupuolikromosomien crossing overissa,
jossa inon ja kanelin geenit ovat
yhdistyneet, mutta yleensä se esiintyy ino-kaneli-opaali
yhdistelmällä. Crossing overin mahdollisuus
inon ja kanelin
välillä on 3 %.
Lacewingit ovat
melko harvinaisia, mutta eivät siitä harvinaisimmasta
päästä. Olen nähnyt
Suomessa 7 kpl lacewing lintuja vuoteen 2010 mennessä
harrastukseni aloittamisesta, näistä lähes kaikki ovat
olleet sinisen linjan lintuja.
Ulkonäkö
Lacewingille
on tyypillistä, että se on
perusväriltään kokonaan valkoinen
(siniset) tai keltainen (vihreät) ja sillä on ruskea
kuviointi sekä silmät ovat punaiset.
Perusväriä, eli sinistä tai vihreää, ei
ole näkyvissä, mutta sen väristä hohtoa linnussa
saattaa näkyä. Poskilaikuista on myös
nähtävissä hieman sinistä väriä,
mikä ei tule aina kuvissa esille.
Ino estää lacewingin
ruskean värin poistumisen
Ino alleelista
käytetään lyhennettä ino, ja
tämän lokuksen oletetaan vaikuttavan
tyrosinaasin kuljetukseen ja/tai pigmentti jyvästen
mallintamiseen.
Inoilla on kasvanut tyrosinaasin aktiivisuus ja usein niillä
on
"näennäinen" kuvio
höyhenpeitteessään. Ino alleeli toimii
melanosyyteissä
ja eikä pysty täysin poistamaan ruskeaa eumelaniinia
kaneleista, kun se
esiintyy tämä kanssa.
Periytyminen
Lacewing
periytyy sukupuoleen kytkeytyvästi,
sillä
tämä mutaatioyhdistelmä sijaitsee
Z-kromosomissa
(ihmisen X-kromosomi), jonka naaraat
perivät aina isältään, jolloin
lacewingit ovat yleensä naaraita. Naaras lacewingit
ovat
perineet isältään kromosomin, esim X1, jossa
on ollut kanelin ja inon ominasuudet yhdistyneinä.
Koiraspuolisilla lacewingeilla
pitää olla molemmissa kromosomeissaan kanelin ja inon
yhdistelmä, jotta ne olisivat visuaalisia lacewingeja, eli X1:
kaneli-ino sekä X2:kaneli-ino.
Hyvien
lacewing jälkeläisten kasvatuksessa kannattaa
käyttää lacewing naarasta ja koirasta, joka
kantaa tätä geeniä
perimässään piilevänä.
Tässä on
toisaalta otettava huomioon, että koiraan
piilevänä
oleva kaneli-ino yhdistelmä voi käydä
crossing overin
läpi, jolloin osa tällaisen yhdistelmän
naaras
poikasista on kaneleita ja inoja lacewingin sijaan. Koiraista, joilla
on ino ja kaneli piilevänä eri kromosomeissa, saatetaan
käyttää nimitystä tyypin I ino-kaneli. Lisäksi
hyvän
värin saamiseksi kannattaa käyttää
lintuja, joilla
on tummia tekijöitä, kuten violettia, malvaa tai
kobolttia.
Vihreiden lintujen käyttö lisää
värin
syvyyttä.
Risteytyksiä:
Vanhemmat:
Koiras: Kaneli
Naaras: Ino
Poikaset:
Koiraat:
100 % Normaali (/X1: kaneli, X2:ino)
Naaraat:
100 % Kaneli
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Vanhemmat:
Koiras: Ino
Naaras: Kaneli
Poikaset:
Koiraat:
100 % Normaali (/X1: ino, X2: kaneli)
Naaraat:
100 % Ino
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Vanhemmat:
Koiras: Texasin clearbody (/kaneli-ino)
Naaras: Normaali
Poikaset (crossing
overin mahdollisuus huomioitu):
Koiraat:
24,25 % Normaali (/Texasin clearbody)
24,25 % Normaali (/X1: kaneli-ino)
0,75 % Normaali (/X1: ino)
0,75 % Normaali (/X1: kaneli, Texasin clearbody)
Naaraat:
24,25 % Kaneli-ino
24,25 % Texasin clearbody
0,75 % Kaneli Texasin clearbody
0,75 % Ino
- Kuva: Darwin's Budgies
-
-
Kuva:
Mira Maukku
» Didier
Mervilde: Chronological list of mutations
» Budgerigar
Association of America: Lacewing
» MUTAVI:
Lacewing
