Sininen

  • Poskilaikut: Violetit
  • Kuviointi: Mustat
  • Pyrstö: Tummansininen
  • Untuva poikasilla: Harmaa
  • Periytyminen: Resessiivinen
  • Sinisen linjan perusvärit:
    •                Vaaelansininen (dd)
    •                Koboltti (Dd)
    •                Malva (DD)

Sininen mutaatio syntyi 1870-luvun lopulla ja on yksi ensimmäisistä mutaatioista. Normaaleilla sinisillä linnuilla maski on valkoinen (poikkeuksena keltanaamio) ja mustat selkäkuviot. Sinisillä undulaateilla ei muodostu keltaista pigmenttiä, joten niiden maskin ja selän pohjaväri ovat keltaisen sijasta valkoinen ja vatsapuoli sininen.

Sinisen eri tummuusasteet johtuvat dark factorista. Malva on dark factorin suhteen homotsygootti ja poikkeaa sinisen linjan peruväreistä sillä, että se on ennemmin siniharmaa kuin sininen. Malvan voi sekottaa toisinaan harmaaseen. Harmaista malvan erottaa parhaiten pyrstönväristä, joka malvalla on mustan sijaan tummansininen.

Sininen mutaatio 1 ja mutaatio 2

Sinisen perusvärin aikaan saavia mutaatioita on kaksi: sininen mutaatio 1 ja sininen mutaatio 2.

Sininen mutaatio 1 tuottaa keltaisesta pigmentistä puutteellisesti, minkä takia keltaista väriä ei muodostu. Sininen mutaatio 2 muodostaa mutaation 1 tavoin puutteellista entsyymiä, mikä saa linnun näyttämään siniseltä valkoisella maskilla.

Sinisen mutaatio 1 ja mutaatio 2:n entsyymit eroavat toisistaan kuitenkin siinä määrin, että niiden yhteisvaikutus on erilainen. Kun lintu perii molemmat siniset mutaatiot, syntyy niiden yhteisvaikutuksesta ns. sekamuotoinen entsyymi, joka toimii heikosti ja tuottaa jonkin verran keltaista pigmenttiä. Tämän vaikutuksesta syntyy sininen keltanaamio, joka tunnetaan yleisemmin keltanaamio mutaatio 1:nä.